Venäjän markkinat suuri mahdollisuus, jota suomalaisilla yrityksillä ei ole varaa ohittaa

....Venäjä on mahdollisuus ja nyt monet tontti- tai kiinteistöhinnat ovat puolittuneet aiemmasta....

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin seminaarissa ”Etabloituminen Venäjälle” esitelmöitiin ja keskusteltiin yritysten kokemuksista Venäjän markkinoilla.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin juristi Petri Kekki toi esiin etabloitumisen juridiset näkökulmat, vaihtoehdot myyntiedustajasta ja agentista yrityksen perustamiseen. Yhä useammin Venäjälle perustetaan yritys, useimmiten suomalaisen emon tytäryritys. Yritysmuodoista käytetyimmät ovat osakeyhtiö - ZAO ja rajavastuuyhtiö - OOO. Ensin mainitun perustaminen on varsin raskas ja byrokraattinen prosessi, mutta joka tapauksessa kevyempi kuin OAO eli suomalaista pörssiyhtiötä vastaava avoin osakeyhtiö. Sekä ZAO ja OAO –yhtiötä koskeva lainsäädäntö on käymistilassa. Monet suomalaiset perustavatkin yhtiönsä ZAO-muotoisena rajavastuuyhtiönä, jonka malli on otettu saksalaisesta GMbH-yhtiömuodosta. ZAO-yhtiöitten uudelleen rekisteröityminen on parhaillaan käynnissä. Samassa yhteydessä yhtiömuotoa koskevaa lainsäädäntöä on hienosäädetty poistamaan siihen liittyviä väärinkäytöksiä ja suojaamaan paremmin eri osakkaiden oikeuksia.

Venäjä on maa, josta on mahdollisuus kertoa hyytäviä kauhutarinoita tai kertoa kertomuksia "ponnistelujen kautta voittoon". Omista yrityskokemuksistaan kertoi seminaarissa mm. Finpron Senior Consultant Aleksej Leppänen. Alekseij on ollut Venäjällä sekä suomalaisten että muunmaalaisten pörssiyhtiöitten tytäryritysten pääjohtajana. Alekseij korosti erittäin huolellista pohjatyötä ennen varsinaisen yritystoiminnan aloittamista. ”Pihi maksaa kahdesti” todetaan vanhassa venäläisessä sanonnassa. Sen tähden pohjatöissä ei kannata pihistellä. Alekseij korosti myös asenteiden merkitystä hyvien suhteiden luomisessa. Negatiivisella, venäläisiä aliarvioivalla asenteella Venäjälle ei kannata lähteä – se kostautuu takkuilevissa liikesuhteissa, arvioi Alekseij Leppänen omien yrityskokemuksiensa pohjalta.  Yritystoiminnan alkuvaiheessa Leppänen suositti johtopaikalle suomalaista, joka kouluttaa itselleen seuraajan liiketoimintojen päästyä kunnolla vauhtiin. Venäjää tuntematonta vastuullista johtajaa tytäryhtiöön ei kannata lähettää. Pääjohtaja vastaa viime kädessä kaikesta mitä venäläisessä yrityksessä tapahtuu. Pääjohtajan pitää ymmärtää mitä papereita hänen allekirjoitettavakseen tuodaan.

Vesa Punnonen, SOK Retail Internationailin toimitusjohtaja korosti omassa puheenvuorossaan Venäjän monimuotoisuutta sekä alueellisesti että toiminnallisesti. Pietari tuntuu länsimaalta Vladivostokiin verrattuna, jossa Vesa Punnonen työskenteli ennen SOK:n palvelukseen siirtymistään. Kokemuksia on kertynyt monenlaisia, hyviä ja huonoja. Yksikään päivä ei ole samanlainen eikä aamulla tiedä mihin minkälaiseen iltaan päivä päättyy. SOK laajentaa vähittäismyymäläverkostaan jatkuvasti. Myymälät ovat löytäneet paikkansa kovassa kilpailussa hyvällä hinta-laatusuhteella. Tuotteiden hinnat eivät ole halvimpia, mutta eivät kalleimpiakaan. Laadusta ei tingitä, korosti Vesa Punnonen. Ennen lähtöään Venäjän markkinoille SOK teki laajat selvitykset markkinoista, logistiikasta, asiakasprofiileista, paikalliskulttuurista. Prisman Suomen myymälöiden tuotekonseptilla Venäjän markkinoilla ei olisi pärjätty. Katsokaa vaikkapa naisten kenkiä Helsingin katukuvassa ja Pietarissa, kommentoi Punnonen.

Vesa Vertanen, Senior Vice President, Itella Oyj:stä kertoi seminaarissa Itellan suurimmasta yrityskaupasta, jota valmisteltiin todella pitkään ja huolellisesti. Yrityskaupassa Itella NLC:n palvelukseen siirtyi venäläinen pääjohtaja ja 6000 työntekijää ja 600.000 m2 varastotilaa. Parhaillaan yritetään sovittaa yhteen suomalaista ja venäläistä yrityskulttuuria. Työ haasteellista, mutta ei mahdotonta. Itellalle Venäjä ja Baltia tarjoavat niitä toiminta- ja laajentumismahdollisuuksia, joita Itellan tyyppisille liiketoiminnoille ei enää Suomen markkinoilla ole tai jotka ovat olennaisesti supistuneet. Vesa Vertanen näkee Venäjän markkinat todella suurena mahdollisuutena, jota suomalaisilla yrityksillä ei ole varaa ohittaa. /MM, 22.9.2009

Palaa otsikoihin